Kiitos kaikki minuun luottaneet ihmiset!

Kiitos kaikille minua äänestäneille. Oli ilo olla mukana ehdokkaana Juha Sipilän voittaja joukkueessa.

Elämä kantaa ja antaa meille jokaiselle.

Hyvää elämää, toivon Sinulle!

Yhteystiedot ovat voimassa vaalien jälkeenkin.

 

Blogeissani on ajankohtaista äänestäjälle.

Olen kirjoittanut blogeja äänestäjille avuksi päätöksentekoa varten. Siis Sinulle, joka etsit sosiaali- ja terveydenhuollon tuntemusta omaavaa ehdokasta. Kaikki löytyvät www.raijamoilanen.fi sivuilta ja kohdasta Blogi.

Tässä otsikoita:

Kehitysvammahuolto kuuluu myös sote-uudistukseen

Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida nyt

Omaishoitaja on läheistensä elämän turvaaja

Merkkipäivä tänään – 31 vuotta täyteen SuPerissa ( tästä löytyy otsikoita hoitamistani asioista)

Henkilökunta sote-himmelissä

Vieläkö muistellaan työreformia?

Suomi ei pyöri ilman lähihoitajaa

Pettääkö yhteiskunnan turvaverkko nuoren alla?

Hätähuuto vanhusten puolesta – kuuleeko kukaan?

 

 

Keitysvammahuolto kuuluu myös sote-uudistukseen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen kuuluvat myös vammaispalvelut. On tärkeää, että yhteiskunta sitoutuu vammaisten henkilöiden oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen.

Nyt työn alla oleva kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistäminen tarkoittaa yhdenvertaisia palveluita, olipa kysymyksessä fyysinen, psyykkinen tai kognitiivinen toimintakyvyn rajoite. Subjektiivinen oikeus palveluiden saamiseen säilyy edelleen. Lakimuutoksen hyväksyy seuraava eduskunta ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2017.

Monet palvelut ovat nykyisin kiinni kuntien taloudesta. Kunnissa olisikin tärkeää miettiä myös esteetöntä liikkumista korkeiden rotvallien yli, julkisen liikenteen toimivuutta, kuntoutusta ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta.

Keskustan vaaliohjelmassa on osa-työkykyisten työllistyminen yhtenä osana yhteiskuntasopimusta. Mielestäni työpaikoilla voitaisiin tehdä tasa- arvosuunnitelma, jossa olisi myös vammaisten työllistyminen yhtenä tavoitteena.

Vammaisten parissa tehtävä työ on vaativaa, jossa ammattitaidon päivittämisen lisäksi myös työnohjauksella on suuri merkitys.

Nykyisessä koulutusjärjestelmässä on lähihoitajilla vammaistyön osaamisala. Se antaa monipuoliset valmiudet työskentelyyn vammaistyössä.

Vielä on parannettavaa siinä, että yhdenvertaisuus toteutuu.

Lapsiin ja nuoriin tulee ja kannattaa investoida nyt.

Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään lapsuuteen ja nuoruuteen. Miten voimme yhdessä luoda parempaa tulevaisuutta heille? Miten se istuu Suomi kuntoon – projektiin? Huolehditaan yhdessä tulevassa sote-uudistuksessa lasten ja nuorten asiat.

Lapsiin ja nuoriin investoiminen on yhteiskunnalle kannattavaa. Lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat ratkaisevalla tavalla koko elämän terveyteen ja hyvinvointiin. Elämisen perusta luodaan lapsuudessa. Se rakentuu perheessä, koulussa vertaissuhteessa ja ihan arjen palveluissa.

Viime aikoina on tehty monia lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia on leikattu. Lapsilisää leikattu  ja indeksikorotukset jäädytetty.

Keskustan linjauksena on johdonmukainen ja eriarvoistumista vähentävä perhepolitiikka. Perheillä pitää olla aito valinnanvapaus lastensa hoidon ratkaisuissa. Kotihoidon pakkokiintiöittämistä emme kannata. Pienten lasten vanhemmille tulee luoda entistä joustavammat työaikaratkaisut perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamiseen.

Kunnallista kotihoidon palvelua tulee lisätä aidosti ennen kuin lapsi on lastensuojelun valvonnan piirissä. Lastensuojeluun tarvitaan lisää osaavaa henkilökuntaa.

Lue lisää www.keskusta.fi. 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton eduskuntavaaliohjelma 2015 on lukemisen arvoinen ja löytyy http://www.mll.fi/medialle/kannanotot_ja_lausunnot/?x41070=22406193 .

Oma työnantajani Suomen lähi- ja perushoitajaliitto  on ollut lasten asialla usein, kampanjoimalla ja vaikuttamalla lainsäädäntöön. Lisää tietoa löytyy alla olevasta linkistä

http://www.superliitto.fi/viestinta/vaikuttaminen/super-varhaiskasvatuksen-asialla/

Omaishoitaja on läheisensä elämän turvaaja…

Omaishoitajien lakon minä vielä elämässäni haluaisin nähdä. Kaikki 60.000 vanhusta laitospaikoille yhtä aikaa!!

Kestääkö yhteiskunnan resurssit? Ei kestä. Nyt laitetaan omaisiaan hoitavien asiat kuntoon. Hoitamalla paras.

Puhuin juuri läheiseni kanssa omaishoitajuudesta. Hän on aviomiehensä omaishoitaja ja elämän edellytysten turvaaja. Ihminen käy lävitse valtavan tunnemyrskyn silloin, kun muuttuu aviovaimosta omaishoitajaksi. Miten jaksan? Auttaako kukaan? Miten hoidan omaa terveyttäni? Saanko itse joskus huokaista tästä 24/7 hoivaamisesta? Yhteiskunnan on autettava heitä.

Nyt on aika puhua tästä ja myös toimia. Suomessa on yli miljoona suomalaista, joista omaishoitajia on n. 350 000.

Työelämässä on noin 250 000 omaistaan samanaikaisesti hoitavaa  henkilöä. Raskaita omaishoitotilanteita, joissa hoidettava olisi laitoshoidossa, on noin 60 000.

Omaishoitajat ja läheiset -liiton vaalitavoitteita ovat Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman käynnistäminen välittömästi. Työelämän joustojen kehittäminen niin, että ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittaminen onnistuu.

Keskustan tavoitteena onkin tuen maksatuksen siirtäminen Kelalle. Se toisi yhdenmukaisuutta kuntien välille. Vapaapäivien mahdollistaminen auttaa jaksamaan. Verotuksella voidaan myös auttaa.

Omalta kohdaltani omaishoitajan arkeen tutustuminen on siirtynyt kaksi kertaa. Ensin olin minä sairas ja sitten seuraavalla viikolla oli omaishoitajan perheessä flunssaa.

Tehdään  yhdessä huomista meille.

Merkkipäivä tänään – 31 vuotta täyteen SuPerissa

Tarvitaan sydäntä ja päätä!

Miksi mikään ei muutu? Vanhustenhuollon asiat ovat olleet keskeisellä sijalla työssäni. Olen saanut tehdä arvokasta työtä superilaisten kanssa. Tänään tulee täyteen kunnioitettavat 31 vuotta.

Hyvin vahvana työssäni on ollut potilaan ja asiakkaan edun ajaminen. Miten ja milloin he saavat hoitoa ja palvelua?  Onko koulutettuja hoitajia tarpeeksi? Miksi vanhustenhoitoa ja hoitajien tukemista on niin vaikeaa korjata?

Olen kerännyt elämäni varsitieltä lehtileikkeitä. Laitan tähän otsikoita. Ne kertovat niistä asioista, joita olen pitänyt esillä vuosikymmenet.  Olkoot nämä todisteena siitä, että nämä eivät ole nyt vain vaaliteemoina. Näissä ympyröissä olen elänyt puolet elämästäni.

Kiitos, jos jaksat lukea loppuun saakka.

 

Tässä on otsikoita niistä lehtihaastatteluista, joita olen antanut työssäni.  Vain murto-osa.

“Vanhustenhuollossa menee paljon aikaa kirjaamiseen ja raportointiin”

“Tarvitaan sydäntä ja päätä- pelkät kädet eivät riitä”

“Lomautukset olisivat heitteillejättöä”

“Henkilöstöminimi lakiin”

“Miten tehdä tulosta vanhuksilla”

“Hoitajat kyllästyneet hoitamaan huonosti”

Attendo tuotti vanhuspalveluja luvatta”

“Vanhustenhuollon epäkohdista vaietaan, kiire ja eettisyys koetuksella”

“Hoitajien suut tukitaan”

“Tiukka laki suojelee Suomessa eläimiä, mutta ei vanhuksia”

“Tarvitaanko mummodirektiivi”

“Valvontaa kilpailuttamiseen”

“SuPerin Äiti Amma muistutti potilasturvallisuusriskeistä”

“Työ ei lopu, vaikka organisaatiot muuttuvat”

“Hoiva-alan kehno palkkaus peruja köyhäintaloista, työvoimapula ja pätkätyöt olivat tutuja jo sata vuotta sitten”

“Operaatio Kultatuoli vie vammaisia etelän aurinkoon”

“Henkilöstö on työyhteisöjen  tärkein elementti”

“Vanhuksilta kuulee elämän viisauksia”

“Perushoitaja pätkätöissä 21 vuotta”

“Vanhuksia lääkitään liikaa ja hoidetaan liian vähän”

“Hoitotakuu vaatii järkevää työnjakoa työpaikoilla”

“Vanhustenhoito ei parane kanteluja tekemällä”

“Vanhuksille syötettiin vanhoja lääkkeitä”

“Sote-kilpailutukseen ei pitäisi kiirehtiä”

“Asiat muuttuvat, kun niihin puuttuu”

“Työ imee lähihoitajista mehut”

“Kotihoitoon lisää voimia, jos laitoksista karsitaan”

“Hoitoalan arvostus olisi vastaus eläköitymiseenkin”

“Julkisen palvelun takana on aina ihminen”

“Eläkeikää lähestyville tarvitaan enemmän joustoa työaikoihin”

“Hoitajat ja päättäjät avoimeen keskusteluun”

“Perushoitajat eivät hyväksy säästöjä potilaan kustannuksella”

“Perushoitoa ei saa heikentää”

“Hevosenkengän muotoisia päiviä”

“Puhutaan enemmän ihmisestä – vähemmän rakenteista”

“Koko ammattitaito käyttöön”

“Työpaikkakiusaaminen lisääntynyt hoitoalalla”

“Hoitoalan harmaat ylityöt kuriin”

“Vanhuksen pyynnöstä hoitajan tuloon voi kulua jopa kaksi tuntia”

“Palkkojen harmonisointi SuPerin huolena”

“Hoitohenkilökunnan osaamisen arvostus auttaa jaksamaan työssä”

“Henkilöstömäärä huolena kehitysvammatyössä”

“Päivähoidon arjen asiantuntijat uupuvat pian taakkansa alle”

“Kiista yöhoitajien määrästä vanhusten saattohoidossa!

Kiitän tästä työstä superilaisia, jotka ovat aina ammattiylpeitä ja vahvoja ammattinsa ja asiakkaiden ja potilaiden puolustajia. Ilman teitä ei olisi näitä otsikoita.

Kiitän eläkkeellä olevaa SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäkeä. Hän laittoi minut “etulinjaan” puolustamaan hoidettavia ja hoitajia. Siinä sitä oppi olemaan ihmisten kanssa tolokkuna. Juhani oli myös ratkaisevassa asemassa siinä, kun tulin valittua SuPerin järjestöpäälliköksi. Silloin annettiin vastuuta ja paljon haasteita kentälle ja järjestötiimin esimieheksi.

Kiitän myös nykyistä esimiestäni Arja Niittystä. Hän on velvoittanut ja myös antanut minun tehdä monia haasteellisia töitä. Tukenut, kannustanut ja kiittänyt.

Kiitän myös ensimmäistä esimiestäni Markku Silvennoista. Hän on ollut opettamassa järjestötyön ihanuuksia ja kurjuuksia.

Kiitän myös ihania työkavereita SuPerin toimistossa. Aina on löytynyt avaajat solmuihin.

Elämä jatkuu nyt vaalikiireissä.

Olenko Sinun oma hoitajasi eduskunnassa? Sinä Pirkanmaalainen päätät 19.4.2015.

Elämälle kiitollisena tänäänkin.

Henkilökunta sote-himmelissä

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisessa ovat työntekijät keskeisessä asemassa. Hoidon hyvyys punnitaan lähellä asiakasta tai potilasta. Hoitohenkilökunnan ammattitaito, riittävyys ja jaksaminen ovat keskeisiä laadun  mittareita.

Sote- järjestämislain valmistelussa hoitohenkilökunnan asema ja rooli ovat mielestäni jääneet vähäiselle puhumiselle. Sen sijaan himmeleistä, palvelujen tuottamisvastuussa olevista organisaatioista on puhuttu paljon. Suunnitelmissa olevat viisi sote-aluetta järjestäisi kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne eivät tuottaisi palveluita. Niitä varten perustettaisiin tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät. Pirkanmaalla se tarkoittaisi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suuruista kuntayhtymää.

Muutos vaikuttaa noin 300 000 sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijään Suomessa. Heidän työnantajansa tulee vaihtumaan peruskunnasta tuottajakuntayhtymän palvelukseen. Muutostilanteessa henkilöstön asemasta käydään yhteistoimintaneuvottelut kunnissa.

Vakinaisen henkilöstön asema on melko lailla turvattu. Miten käy niiden noin 23%:n määräaikaisen työntekijän kohdalla? Sitä ei voida turvata nyt, kun monet kunnat painiskelevat talouden ahdingossa.

Palkkojen harmonisointi puhuttaa varmasti. Kenenkään palkka ei saa laskea. Miten harmonisoidaan satojen jopa tuhansien eurojen palkkaerot? Mistä rahat? Risikko lupasi viime viikolla VM:n tiedotteessa, että rahat on löydyttävä. Kuntaliitosten myötä on vielä useissa kunnissa harmonisointi kesken. Entäs Paras-lain mukainen henkilöstön irtisanomissuoja? Nyt esitetyssä lakiluonnoksessa sitä ei ole, mutta todellisuudessa jatkuu aina vuoden 2020 saakka joidenkin kuntaliitosten syntymisen myötä.

Uudet työsopimukset voivat muuttaa myös työympäristöä. Tuottajakuntayhtymän ollessa työnantaja, voi yhtäkkiä olla tamperelaisen työpaikka vaikka maakunnan reunamailla.

Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio tulee muuttumaan työnantajakohtaiseksi. Myös kuntatyönantajan rooli muuttuu.

Yksityisen palvelutuotannon kohdalla kilpailutukset tulevat muuttumaan. Tuottajakuntayhtymä kilpailuttaisi palvelut. Miten käy pienten hoivapalveluja tuottavien yritysten?

Monta on kysymystä, joihin vastauksia haetaan nyt parhaillaan kunnissa yhteistyössä ammattiliittojen edustajien kanssa.

Olkaamme yhteistyökykyisiä ja istukaamme samalle puolen pöytää katsoen yhteiseen tulevaisuuteen.

Hoitamista kaipaavia asioita ja ihmisiä on aina.

Pettääkö yhteiskunnan turvaverkko nuoren alla?

Sain kirjeen huumeisiin sortuneen nuoren äidiltä. Se oli niin liikuttavaa luettavaa, etten silloin pystynyt kirjoittamaan.

Kirjeessään tämä minulle uskoutunut äiti kertoi terveydenhuollon toimimattomuudesta nuoren kohdalla.

Nuoren käytös oli muuttunut. Vanhemmat kiinnitti siihen heti huomiota. Tytär oli sortunut huumeisiin.  Nuori halusi itsekin hakea apua. Lääkäri toisensa jälkeen kirjoitti milloin rauhoittavia, milloin masennuslääkkeitä. Niiden avulla oli hyvä jatkaa sekakäyttöä. Hoitopaikkaa ei järjestynyt mistään. Nuori oli aina väärästä paikasta hakemassa apua. Ei kuulu meille, kun on masennus. Ei kuulu meille, kun on päihdeongelma. Äiti itki yhdessä tyttärensä kanssa apua hakiessaan. Molemmat  olivat aivan lopussa.

Eräänä päivänä nuori veti ranteet auki. Hän ajatteli, että nyt ainakin saan apua. Hän oli itselleen vaarallinen. Yön yli sairaalassa ja kotiin lääkereseptin kanssa. Kukaan ei ottanut äitiä ja nuorta tosissaan. Äiti itki, huusi ja kapinoi nuoren puolesta. Hän kävi töissä. Stressaantui ja sai rytmihäiriöitä.

Tätä riitti useita vuosia. Kunnes nuori sai tietää olevansa raskaana. Hänellä on nyt elämälle tarkoitus ja syy elää ja päätä aineista pois. Tästä alkoi nuoren ja nyt jo aikuisen naisen elämään nousu.

Molemmat käyvät nyt läpi menneitä vuosia ja ovat onnellisia selviytymisestä.

 Onko riittävästi ammattitaitoa kohdata huumeiden käyttäjää terveydenhuollon yksiköissä? Ovatko kiireiset vanhemmat kiinnostuneita lastensa viikonlopuista ja kavereista? Olemmeko me jokainen tietoisia huumeiden vaikutuksista ihmiseen?

Poliisin mukaan ( Aamulehti 4.9.2014) kannabis tunkee Tampereella jo yläasteikäisten saataville. Kannabista kasvatetaan kymmenissä, jopa sadoissa kodeissa Tampereella. Tiedämme myös sen, että Tampere on monen huumelastin kauttakulku paikka. Huumetilanne Suomessa muuttuu, lääkereseptillä saa nappeja kuin karkkeja.

Meillä kaikilla on tehtävää siinä, ettemme jätä tämän asian korjaamista kovin pitkälle tulevaisuuteen. Nuorten koulutus ja työllistyminen on lääke syrjäytymiseen.

Hätähuuto vanhusten puolesta – kuuleeko kukaan?

Hätähuuto vanhusten puolesta-kuuleeko kukaan?

Vanhustenhuollon vaikea tilanne on ollut kunnissa tiedossa jo pitkään. Valitettavasti ongelmien ratkaiseminen on käynnistynyt hitaasti tai ei lainkaan. Usein valitusprosessien kautta. Kuntien itsenäinen päätösvalta on siirtynyt valvontaviranomaisille. Usein henkilöstöä joudutaan palkkaamaan useita valvontaviranomaisen päätöksellä. Vanhukselle jää maksajan osa.

Mikä on ihmisarvoista vanhuksen elämää?

Sekö, että vanhus laitetaan unipilleri poskessa ja yövaipat pöksyissä yöpuulle kello 17?

Sekö, että eilen kello 17 laitettu yövaippa otetaan pois tänään kello 14?

Sekö, että vanhus pääsee ulkoilemaan monen vuoden välein, jos koskaan?

Sekö, että vanhus pääsee suihkuun kerran kahdessa viikossa?

Sekö, että vanhuksen loppuelämän koti on vanhainkodin sänky?

Sekö, että ruoka on ehtinyt jäähtyä kylmäksi, ennen kuin joku ehtii sen syöttämään?

Tätäkö me haluamme vanhuksillemme?

Vanhustenhuollon kehittämisen lähtökohtana tule olla vanhukset itse ja heidän oikeutensa normaaliin ja mielekkääseen elämään. Vanhusten ja heidän hoitajiensa kohtelu vaatii parannuksia. Vahva ammatillinen osaaminen ja vanhustyön erityisyyden ymmärtäminen tulee olla vanhustyöntekijöiden erityistunnusmerkkinä.

Julkisen sektorin tuottavuuden parantamista on peräänkuulutettu monissa puheissa. Mielestäni keskeisin tuottavuuden lisäämiseen vaikuttava asia on työntekijöiden työhyvinvointi. Arvostavalla ja ammattitaitoiselle johtamisella, riittävällä koulutetun hoitohenkilöstön määrällä ja asianmukaisilla työolosuhteilla, voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja siten kustannuksia.

Vanhuspalvelulaki määrittää sen , että hoitajien tulee puuttua vanhusten riittämättömään hoitoon. Usein he eivät vain uskalla. Pelätään esimiehen rangaistusta. Pätkätyö voi loppua, jos avaat suusi.

Vanhusten hyvä ja arvokkaan elämän turvaaminen vaatii kaikkien yhteistyötä. Ennen kaikkea vanhusten oman äänen kuulemista.

Me kaikki yhdessä voimme turvata parempaa huomista.

Vieläkö muistellaan työreformia?

Vieläkö muistellaan työreformia?
Olen ollut 1990 – luvulla Keskustan työreformin hautajaisissa. Toivon, ettei sitä nyt resuskitoida enää henkiin. Esko Ahon pääministerikaudella se upotettiin Atlanttiin.

Olen ollut 31 – vuotta ammattiliitossa töissä, Suomen lähi- ja perushoitajaliitossa. Sanon sen aivan kokemuksen syvällä rintaäänellä, että ammattiliitoilla on tänä päivänä ja on ollut kautta aikain, paljon tehtävää työelämän kehittämisessä. Liitot kouluttavat jäsenistöään, tekevät erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Vilkaiskaa vaikka www.superliitto.fi sivuilta selvityksiä kohtaa. Niissä on esillä tämän päivän todellisuus vanhustenhuollosta, vammaistyöstä, päihde- ja mielenterveystyöstä ja henkilökunnan työhyvinvoinnista. Kannattaa lukea ennen vaalimökille menoa, sillä sosiaali- ja terveydenhuolto puhuttaa kansalaisia nyt enemmän kuin aikoihin.

Sitran asiakirjan kirjoittajat eivät ehkä ole koskaan olleet järjestäytyneitä alansa liitoihin. Varmaankin yleissitovan työehtosopimuksen mukaiset edut ovat kelvanneet.

Kysynkin, kenellä on varaa olla järjestäytymätön tänä päivänä?
Keskustan kansanedustajaehdokkaiden kannattaa muistaa se, että yli puolet kannattajakunnasta on palkansaajia. Nyt ei ole varaa tällä asialla sössiä.